Uusi kirkko

Uusi kirkko on seurakunnan pääkirkko, jossa pidetään säännölliset jumalanpalvelukset.

Sodankylän Uusi kirkko vihittiin käyttöön 27.10.1859. Edellinä sunnuntaina oli Vanhalle kirkolle jätetty jäähyväiset. Uudesta kirkosta kirjoitti joku sodankyläläinen Oulun viikkosanomissa: "Kirkkomme, joka on rakennettu Kitisen joen varrelle kruunun varoilla, on ollut rakenteilla 5 vuotta. Se on tehty erinomaisen hyvistä harmaista kivistä, siinä on puutorni ja pärekatto. Se on kauniimpia kirkkoja täällä Pohjan perillä..." 

Sodankylä määrättiin omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä, joka päivättiin 26.7.1747. Silloinen kappalainen Henrik Wegelius nimitettiin Sodankylän seurakunnan ensimmäiseksi kirkkoherraksi. Seurakunnan alue käsitti tuolloin Sodankylän, Sompion, Keminkylän (Savukoski ja Pelkosenniemi) ja Kittilän. Alueen asukasluku oli noin 700 henkeä. Seurakunnasta erotettiin Kittilä vuonna 1854. Pelkosenniemi ja Savukoski erkaantuivat 1917. 

Uuden kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, koska Sodankylän asukasluku nousi ja Vanha kirkko alkoi rappeutua. Uuden kirkon kapasiteetti haluttiin vähintään kaksinkertaiseksi Vanhaan kirkkoon verrattuna. Keisari Nikolai I hyväksyi kirkon rakennusprojektin senaatin esityksestä 25.2.1852. Kirkko rakennettiin valtion varoilla. 

Uuden kirkon piirustukset laati arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist. Intendetti Lohrmann ehdotti edelleen, että kirkontornista tehdään korkeampi ja rakennetaan se kokonaan puusta. Piirustukset tarkistettiin Suomen intendettikonttorissa ja Keisari Aleksanteri hyväksyi ne 22.9.1856. Kirkon pääosan akennusmateriaalina käytettiin paikkakunnalta louhittua kiveä. Torni rakennettiin kokonaan puusta. Pitkäkirkko päätytornilla oli tuohon aikaan suosittu kirkkorakennustyyli. Useimmat vastaavat kirkot tosin rakennettiin tiilistä. Sodankylän kirkossa materiaalivalinta aiheutti sen, että aikakaudelle tyypilliset koristemuuraukset jätettiin pois. Kirkosta tuli koruttoman yksinkertainen.

Kirkko on sijoitettu vanhemmasta perinteestä poiketen pohjois-eteläsuntaan. Alttari on kirkkosalin pohjoispäädyssä. Runkohuoneen mitat ovat 26x14.6x8 metriä. Harjakorkeus on 13.3 metriä. Kiviseinät ovat 110 cm paksut. Kirkon ikkunat ovat 3.6 metriä korkeat. Torni on 30 metriä korkea ja tornin seinät kohoavat 18.6 metrin korkeuteen. Tornin huipulla seisoo kahden metrin korkuinen kullattu risti.

Kirkon kelloista ensimmäinen lienee hankittu kuninkaallisen majesteetin kustannuksella 1690-luvulla. Uusi kello valettiin Tukholmassa 1748. Kello halkesi 1855 keisarin kuolinkellojen soidessa, mutta se korjattiin Tukholmassa jo seuraavana vuonna. Toinen kello on vuodelta 1763 ja sekin uudelleenvalettiin 1845.

Kirkon kattoa koristaa kolme kattokruunua. Kruunuista vanhin on ostettu 1730. Tämä kruunu on ensimmäinen ulko-ovelta katsottuna. Toisen kruunun on lahjoittanut Melleniusten suku 1935. Kolmas kruunu on ostettu 1987. Seinälampeteista vanhimmat ovat vuosilta 1700 ja 1736. Uudemmat lahjoitti kauppias Erkki Salin 1974 ja 1988. Nykyään vanhat kynttiläkruunut ja seinälampetit on sähköistetty.

Kirkon alttaritaulu on hankittu vuonna 1912. Se on maalattu öljyvärein kankaalle. Taulun aiheena on Kristus työtätekeviä ja raskeutettuja kutsumassa. Taulun oikeassa alareunasa on signeeraus Bloch'in mukaan Artturi Heickell 1912. Taulun esikuvana on toiminut tanskalaisen C.H.Bolch'in maalaama Christus Consolator-maalaus.

Kirkko on viimeksi peruskorjattu 1989-90. Tällöin alttaripöytä uusittiin ja uusi alttari sijoitettiin irralleen päätyseinästä. Taiteilija Liisa tervahauta suunnitteli lasimaalaukset kuorin kolmeen yläikkunaan ja idänpuoleiseen suureen ikkunaan. Yläikkunoiden aiheena on Pyhä Kolminaisuus ja ne valmistuivat 1987. Suuren ikkunan aiheena on Neitsyt Maria ja se valmistui 1989. Lasimaalauksen värisymboliikka noudattaa vanhaa kirkollista perinnettä. Vihreä kuvaa Pyhää Henkeä ja elämää. Keltainen kuvaa Jumalaa, Isää ja taivaallista tapahtumaa. Valkoinen edustaa viattomuutta ja puhtautta. Sininen on Marian ja kuninkaallisuuden väri. Punainen kuvaa iloa ja harmaa surua.

Kirkon urut on rakentanut tanskalainen urkurakentamo Bruno Cristensen & Sönner vuonna 1990.